Ristikkotalo on tällä hetkellä todennäköisesti halvin ratkaisu omakotitaloksi. Erityisesti se sopii omatoimirakentajalle. Talotehdas tai rakennusfirmakin sen oppii tekemään, jos lähtee vakavalla mielellä uudelle bisnesalueelle. Tuota odotellessa isot yritykset eivät ole kilpailukykyisiä, vaan parempi on etsiä paikallinen pikkurakentaja tai kirvesmiesporukka. Kaksi työtekijää riittää, aikaa tarvitaan vähintään neljä kuukautta.
Ristikkotalo on Wikipedian mukaan maailman vanhin puutalotyyppi. Tiedä häntä, mutta vanha se on, ja pitkäikäinen. Vanhimmat ristikkotalot lienevät jo tuhannen vuoden ikäisiä.
Ristikkotaloja alettiin tehdä nykyisen Ukrainan alueella, varmaankin ensin tukemalla laavun nurkat pystypuilla. Siitä talot keittyivät hyvinkin upeiksi ja koristeellisiksi, tästä esimerkkinä oheinen kuva Saksasta. Saksassa näitä taloja onkin yhä käytössä noin 2,5 miljoonaa.
Saksassa ristikkotalot tunnetaan nimellä Fachwerk, Englanniksi talo on post and beam -rakenteinen tai sillä on timber frame. Keski-Euroopan lisäksi näitä tehtiin ja tehdään yhä erityisesti Pohjois-Amerikassa, eikä talotyyppi ole tuntematon Aasiassakaan.
Meillä ristikkotalo ei yleistynyt, koska hirttä riitti kokopuiseen seinään. Ristikkotalossa runko on toki hirttä, mutta siihen jätetään aukkoja eristystä varten. Ennen eristys oli laastia, savea, olkia, tiiltä - mitä nyt sattui olemaan saatavilla. Puumateriaalin säästö hirsitaloon verrattuna on noin 80 %.
Olosuhteet ovat muuttuneet, niin myös materiaalit ja niiden hintasuhteet sekä työn hinta. Siksi aika on kypsä ristikkotalon tulla Suomeen - kunhan se sovelletaan täkäläisiin oloihin. Siksi suunnittelimme tämän ehdon täyttävän Loviisa-talon, josta myös rakennettiin mallitalo näytiksi.
Etukenon (Kari Ojalan) suunnittelemassa suomalaisessa nykyajan ristikkotalossa keskeistä on edullisten materiaalien käyttö ja yksinkertaisuus. Siksi runkorakenne on liimapuuta, joka paremmin tunnetaan teollisuusrakennusten ja navetoiden runkopuuna. Sitä on saatavissa lukuisissa vakiomitoissa, eikä palkkien pituudella ole suuria rajoituksia. Hirsitalotehtaissa liimapuupalkkien nimi muuttuu lamellihirreksi, ja hinta saattaa moninkertaistua - suoraan palkkitehtaalta liimapuut saa tukkuhintaan tilaajan haluamalla tavalla kolottuna. Jotta rakentajan ei tarvitsisi maksaa hirsien salvoksista tai muusta erikoisammattilaisen töistä, tehdaskolotut palkit liitetään yhteen helpon kokoamisen mahdollistavilla kolouksilla ja pitkillä ruuveilla. Vinot rasitukset otetaan vastaan rungon sisään ruuvatuilla vinotuilla. Eriste on kauttaaltaan selluvillaa, seinissä märkäpuhallettuna. Kaikki muut rakenteet ovat kuin perinnerakentamisen oppikirjasta: puinen sisäpanelointi ja ulkovuori, rossipohja jne. - kaiken tämän pystyy ammattitaitoinen kirvesmiespari hyvin tekemään, etenkin kun Loviisa-taloon on suunniteltu monet puutyöt uudelleen työtä säästäviksi. 50 m2:n versio talosta vaatii teoriassa noin 400 työtuntia, käytännössä kyllä jonkun verran enemmän.
Loviisaan rakennettu mallitalo on 50-neliöinen pikkutalo. Näin pieni rakennus ei vaadi energiatodistusta, mikä vähentää byrokratiaa ja helpottaa rakentamista. Oheinen kuva on talon luonnosvaiheesta, yksityiskohtaiset piirustukset tehtiin myöhemmin.
Pikkutalo maksoi kaikkineen vajaat 150 000 €. Tässä on mukana kaikki mahdollinen tontin hintaa lukuun ottamatta: kaivutyöt, perustukset, vesi- ja viemäriliittymät, lämmitys, sähkö ja valokuituyhteys. Tänä päivänä (2023) hinta olisi selvästi halvempi, koska puun hinta on tullut rutkasti alas. Toisaalta suunnittelusta joutuu vähän maksamaan, jos ei voi tehdä sitä itse, mikä Loviisa-talossa kävi päinsä.
Jos Loviisa-talon laajentaa kolmen makuuhuoneen 100-neliöiseksi taloksi, kustannukset nousevat maltillisesti - kaikki kallishan on tehty jo pikkutaloon. Kustannusarvio isommalle talolle on noin 220 000 €.
Loviisa-talo on nähtävissä asuntomessujen ajan periaatteessa milloin vain, ja muulloin sopimuksen mukaan.
Loviisa-talossa kantava hirsirunko on jätetty näkyviin talon sisäpuolella - mikä antaa talolle sen oman ilmeen. Ulkopuolella näkyy vain taloa kiertävä hirsikehikko. Aivan toisinkin olisi voinut menetellä, ja saada taloon aivan eri ilmeen. Ristikkotalon konsepti on hyvin joustava.
Ulkojulkisivut ovat rauhalliset, elävyyttä antavat kuitenkin jokaiseen ikkunaan tehdyt punaiset koristekolmiot - pienet silmäniskut ohikulkijalle!
Etelään päin suuntaava punainen ikkunaseinä kuisteineen on sitten aivan eri maailmasta. Se määrittää myös talon sisätiloja, joiden ilme riippuu oleellisesti säätilasta, auringon kierrosta ja maisemana näkyvän luonnon ilmiöistä.
Sisätiloissa eletään pitkälti perinnerakentamisen ehdoin: maalattu puulattia, itse tehdyt keittiön (usein punaiset) puuvetimet, sokkelit ja muut yksityiskohdat jne. Uudestakin talosta voi tehdä ajattoman - ja hylätä pintamuodin ja sen valjut värivalinnat!
Ulkojulkisivut ovat rauhalliset, elävyyttä antavat kuitenkin jokaiseen ikkunaan tehdyt punaiset koristekolmiot - pienet silmäniskut ohikulkijalle!
Etelään päin suuntaava punainen ikkunaseinä kuisteineen on sitten aivan eri maailmasta. Se määrittää myös talon sisätiloja, joiden ilme riippuu oleellisesti säätilasta, auringon kierrosta ja maisemana näkyvän luonnon ilmiöistä.
Sisätiloissa eletään pitkälti perinnerakentamisen ehdoin: maalattu puulattia, itse tehdyt keittiön (usein punaiset) puuvetimet, sokkelit ja muut yksityiskohdat jne. Uudestakin talosta voi tehdä ajattoman - ja hylätä pintamuodin ja sen valjut värivalinnat!
Loviisa-talon kokee parhaiten käymällä paikan päällä, mutta paljon saa irti talosta tehdystä, Aviador Oy:n kustantamasta Hirret ristin ja taloksi (Kari Ojala 2023) -kirjastakin. Tuo kirja sisältää keskeistä tietoa jokaiselle puutalosta haaveilevalle, siksi sitä ei kannatta jättää hankkimatta. Aivan välttämätön kirja yksityiskohtaisine rakennekuvineen ja laajoine valokuvakokoelmineen on sille, joka ryhtyy rakentamaan omaa ristikkotaloaan.
